Lukivaikeus

Ammattiwiki

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Pitäisikö yhdistää sivun Lukivaikeudet kanssa?

MITÄ LUKIVAIKEUS TARKOITTAA?

Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet eli lukivaikeudet ovat oppimiseen liittyviä erityisiä vaikeuksia. Ne tarkoittavat lukemiseen ja/tai kirjoittamiseen liittyviä erityisiä vaikeuksia, jotka ilmenevät hyvin yksilöllisesti. Lukivaikeus ei liity henkilön lahjakkuuteen tai oppimiskykyyn. Monet lukivaikeuksiset henkilöt ovat erityisen lahjakkaita esimerkiksi taiteiden alalla. Lukivaikeudesta käytetään myös nimityksiä lukemis- ja kirjoittamishäiriö (lukihäiriö), dysleksia tai dysgrafia kulloisenkin näkökulman ja tarkastelutavan mukaan.

Kuinka yleistä lukivaikeus sitten on? Eri selvitysten mukaan ja tutkimustavasta riippuen peruskoulunsa päättäneistä 5 – 15 prosentilla on lukivaikeus, mikä luonnollisesti näkyy ammatillisen koulutuksen aloittavien nuorten opiskelun vaikeuksina. Samoin ammatillisessa aikuiskoulutuksessa opiskelevilla aikuisilla on todettu olevan näitä vaikeuksia. Usein aikuisilla lukivaikeutta ei ole diagnosoitu ja se tulee ilmi vasta koulutuksen aikana.

MISTÄ LUKIVAIKEUS JOHTUU?

Lukivaikeuden syyt voivat olla monenlaisia ja vaikeuksien ilmeneminen on aina yksilöllistä. Syyt voivat olla neurologisia (aivotoimintaan liittyviä), emotionaalisia (jännittäminen, pelko tai stressi) tai seurausta yksilölle sopimattomista lukemaan ja kirjoittamaan opettamisen menetelmistä. Lukivaikeuden on myös todettu voivan johtua perinnöllisistä tekijöistä.

MITEN LUKIVAIKEUS ILMENEE OPPIMISESSA?

Lukivaikeus tulisi havaita heti opintojen alkaessa, jotta opiskelijalle voidaan koko koulutuksen ajan järjestää asiaankuuluvaa tukea. Tämän vuoksi koulutuksen alussa tulisi tehdä kaikille opiskelijoille opiskelun perustaitojen kartoitus, jonka yhteydessä ilmenevät myös mahdolliset lukivaikeudet.

Lukivaikeuksisen oppijan lukeminen on hidasta ja siinä esiintyy virheitä. Ääneen luettuun tekstiin tulee katkoja ja toistoa tai sanoja voi jäädä kokonaan pois. Luetun ymmärtämisessä voi myös olla vaikeuksia.

Kirjoittamisen vaikeudet voivat puolestaan ilmetä kirjoitusvirheinä (vääriä kirjaimia tai kirjaimet puuttuvat kokonaan), kirjainten kääntymisenä peilikuvaksi (esim. b ja d sekoittuvat) tai laajempina tekstin tuottamisen ongelmina, jolloin koko tekstin jäsentäminen on vaikeata.

Muita mahdollisia lukivaikeuteen liittyviä piirteitä voivat olla hahmottamisen tai suuntautumisen vaikeudet sekä muistin tai keskittymisen vaikeudet. Tällöin opiskelijalla voi olla vaikeuksia esimerkiksi hahmottaa näkemäänsä, kuulemaansa tai suuntia (oikea - vasen). Samoin asioiden muistaminen voi olla vaikeata ja keskittymiseen voi liittyä vaikeuksia. Tällöin esimerkiksi annettujen ohjeiden noudattaminen voi olla vaikeata.

Lukivaikeus voi ilmetä myös vaikeutena oppia vieraita kieliä tai matematiikkaa. Vaikeuden olemassaolo on voinut myös aiheuttaa ihmiselle itsetunnon ongelmia ja ne voivat ilmetä esimerkiksi epäuskona omaan oppimisen kykyyn.

Lukivaikeus ei kuitenkaan saa olla este opiskella tiettyyn ammattiin, vaan se on otettava eri tavoin huomioon opetuksessa ja arvioinnissa. Opettajan tärkeä tehtävä on luoda oppijalle uskoa tämän omiin opiskelutaitoihin.

MITEN OPETTAJA VOI TUKEA LUKIVAIKEUKSISTA OPPIJAA?

Lukivaikeus otetaan huomioon laadittaessa opiskelijan henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa (HOPS). Siinä voidaan määritellä esimerkiksi opintojen suoritustavat sekä arviointiin liittyviä seikkoja. Koulutuksen aikana henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa luonnollisesti päivitetään tarpeen mukaan.

Käytännössä jokainen opettaja voi omalla toiminnallaan ratkaisevasti tukea lukivaikeuksisen oppijan oppimista. Varsinaisesta lukitestauksesta vastaa lukiopettaja, mutta jokainen opettaja voi opetuksellisilla ratkaisuillaan tukea lukivaikeuksien oppija oppimista. Lähtökohtana on, että opettaja voi käyttää mahdollisimman monipuolisia opetusmenetelmiä ja ottaa huomioon sen, että kaikki oppivat yksilöllisesti – olipa oppijalla lukivaikeus tai ei.

Kun opettaja haluaa kehittää omaa opetustaan niin, että se mahdollisimman hyvin tukee lukivaikeuksista oppijaa, hän voi käyttää mm. seuraavia keinoja:

Opiskelijan henkilökohtainen ohjaus. Anna opiskelijalle aikaa ja ohjaa häntä hänen yksilöllisten tarpeidensa mukaan opiskelulle asetettujen tavoitteiden suuntaisesti. Lisäaika tehtävien suorittamiseen. Anna opiskelijalle tarvittaessa lisäaikaa tehtävien suorittamiseen. Tarjoa myös mahdollisuutta täydentää tai korvata kirjallisia tehtäviä suullisesti ja käyttää kirjallisissa tehtävissä apuna tekstinkäsittely- ja oikolukuohjelmia. Huomion kiinnittäminen opettajan omaan ilmaisuun. Anna ohjeet selkeästi ja havainnollista puhettasi tekemällä tai esitä kuvamateriaalia ja piirroksia. Kirjoita lyhyttä ja ymmärrettävää tekstiä. Varmista, että antamasi ohjeet on ymmärretty. Huomion kiinnittäminen opetusmateriaalin sisältöön ja ulkoasuun. Ilmaise asiat ymmärrettävästi, käytä tekstissä tarpeeksi isoa kirjasinkokoa (14 – 16) ja selkeätä ulkoasua (värit, jäsentely, kirjasinlaji). Monipuoliset ilmaisutavat. Kirjoittaminen on tärkeä opiskelun taito, mutta käytä myös muita keinoja. Tehkää äänitteitä ja videoita, suunnitelkaa ja toteuttakaa näytelmiä, elokuvia, kuunnelmia ja näyttelyitä. Kannattaa muistaa, että ryhmässä työskentely edistää monen lukivaikeuksisen oppimista. Lukivaikeus otetaan huomioon myös arvioinnissa. Lukivaikeuksisen oppijan arvioinnin tulee olla laadullista ja sen tulee kohdistua koko oppimisprosessiin. Tue myös oppijan itsearviointitaitojen kehittymistä. Oppilaitoksissa on mahdollista myös tarjota asiaan liittyviä valinnaisia kursseja, joiden avulla opiskelija pystyy kehittämään opiskelutaitojaan. Lukivaikeuksien oppijan tukeminen vaatii opettajien yhteistyötä. Parhaimmillaan oppilaitoksessa kehitetään oma toimintamalli siihen, miten opettajat yhteisellä toiminnallaan tukevat lukivaikeuksista oppijaa tämän opiskelun aikana.

MISTÄ LISÄTIETOA LUKIVAIKEUDESTA?

Ammatillisen koulutuksen opettajat voivat täydentää luki-tietouttaan osallistumalla täydennyskoulutuksena järjestettäviin koulutuksiin, joita järjestävät mm. ammatilliset opettajakorkeakoulut ja erityisopetuksen kehittämiskeskuksina toimivat ammatilliset erityisoppilaitokset. Koulutusta järjestävät myös eri puolella maata toimivat Erilaisten oppijoiden yhdistykset (ks. www.lukihero.fi).

Henkilökohtaiset työkalut
Rahoittajat
OPH