AmmattiWiki työelämän toimijalle

Ammattiwiki

Loikkaa: valikkoon, hakuun


Sisällysluettelo

Ammattitaidon tunnistaminen työelämän näkökulmasta

Työntekijän osaamisella, jatkuvalla koulutuksella ja uusien ammattitaitoisten työntekijöiden saamisella on suuri merkitys työelämän tulevaisuudelle. Työyhteisöjen on seurattava alansa työelämän kehitystä ja pitää omaa tietotaitoaan yllä aktiivisesti. Pitää varmistaa, että opiskelijan tavoitteet ymmärretään ja työpaikkaohjaajien ohjaustaidot työpaikalla ovat riittävät. Jos ohjaaja kokee riittämättömyyttä ja ei ole selvillä tutkinnon osan aihealueista, hän ei pysty luotettavasti opiskelijan aiemmin hankittua osaamista ja ammattitaitoa tunnistamaan.

Pitäisi muistaa, että Työpaikkaohjaajan tehtävänä on tuoda omassa työyhteisössään esille työssäoppimisen merkitystä ja sen mahdollisuuksia. Tehtävänä on myös kehittää työpaikan oppimiskulttuuria ja yhteistyötä oppilaitosten kanssa.

Työyhteisöjen olisi panostettava enemmän työpaikkaohjaajien koulutukseen, työntekijöiden ammattitaidon kehittämiseen ja tietojen päivitykseen sekä vuorovaikutukseen. Ellei työyhteisössä tunneta oman alan nykyisen koulutuksen tavoitteita ja laatuvaatimuksia, ei voida myöskään arvioida työssäoppimisen toteuttamismahdollisuuksia omalla työpaikalla.

Työssäoppiminen ei vieläkään kaikissa työyhteisöissä mielletä yhdeksi osaksi ammatillista tutkintoa. Vallalla on kuvitelma, että opiskelija tulee työelämäjaksolle harjoittelemaan koulussa opittuja asioita. Liian helposti syyllistetään oppilaitosta, jos kaikki ei etenekään odotusten mukaisesti.

On tärkeää että ohjaaja on motivoitunut ohjaamiseen ja arviointiin. Tuntuu siltä, että työelämässä ei ole tarpeeksi tietoa henkilökohtaistamisesta, eikä sitä joka paikassa ymmärretä. Työpaikkaohjaajat tarvitsisivat myös enemmän tietoa arvioinneista ja tutkintotilaisuuden toteutuksesta. Jokainen ohjaaja ohjaa omalla persoonallaan, mutta pystyykö työelämä takaamaan näyttötutkinnon suorittajalle oikeudenmukaisen ja tasa-arvoisen tutkinnon perusteissa vaadittavan ammattitaidon arvioinnin?

Työpaikkaohjaajan on syytä huomioida myös erilaiset oppijat ja erilaiset oppimistavat. Kaikki myönteinen palaute innostaa ja kannustaa opiskelijaa. Pienikin huomionosoitus onnistuneesta työtehtävästä tai vaikkapa hyvästä yrityksestä auttaa opiskelijaa oppimaan. Työpaikan välitön ilmapiiri takaa hyvän pohjan vuorovaikutukselle ja oppimiselle. Turvallisen ilmapiirin vallitessa opiskelijan on helppo tehdä kysymyksiä ja todeta tekemänsä virheetkin. Alkuvaihe luo pohjan myöhemmälle ohjaussuhteen onnistumiselle. Jos alku on tarpeeksi jämäkkää ja opiskelijalle tulee tunne, että hänestä ollaan kiinnostuneita ja hänen tekemisensä koetaan tärkeäksi, hänen työintonsa kasvaa ja jatko sujuu entistä mukavammin.

Tavoitteena oikeiden koulutusväylien löytäminen, opiskelujen sujuvuuden turvaaminen ja keskeyttämisten vähentäminen sekä tutkintojen suorittaminen. Yksilöohjaus oppimisvalmiuksien selvittämiseksi ja oikean koulutuspolun löytämiseksi ennen koulutusta. Oppimisen edellytysten ja esteiden tunnistaminen ammatillisen tai ohjaavan koulutuksen alussa ja lisäohjauksen tarpeen määrittely. Ammatillisen tai ohjaavan koulutuksen aikana lisäohjaus (esim. lukikuntoutus tai elämäntilanteeseen liittyvä ohjaus).


Neuvontapalveluja

Tarvittaessa on mahdollista konsultoida ammatillisia opettajia mm. tutkintotilaisuuksiin tai tutkintovaatimuksiin liittyen.

Tarvittaessa ohjaaminen oppilaitoksen ulkopuolisiin palveluihin (sosiaalitoimi, terveydenhuolto, mielenterveys- ja päihdepalvelut, työvoimatoimisto, Kela…)


Oppimisvaikeuksisen opiskelijan tukeminen

Kouluttaja voi tukea omalla toiminnallaan lukivaikeuksisen opiskelijan oppimista. Käyttämällä erilaisia opetusmenetelmiä helpotetaan muidenkin kuin lukivaikeuksisen opiskelijan oppimista. Opiskelijat oppivat asioita eri tavoin, on sitten ongelmia lukemisen, kirjoittamisen tai matematiikan oppimisessa tai ei. Pienillä muutoksilla voidaan lisätä opiskelijan kiinnostumista omasta oppimisprosessisistaan huomattavasti.

Oppimisvaikeudet on todettu yhdeksi ensisijaisista syistä syrjäytymiskierteessä. Oppimisvaikeudet aiheuttavat yksilön elämässä paljon negatiivisia kokemuksia:

- häpeää, salailua, pelkoa

- välttämistä ja kieltämistä

- erityistukea tarvitsevien määrä kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa

- tämä näkyy myös aikuiskoulutuksessa.


Työelämä ja koulutuksessa edellytetään:

- kykyä itsenäiseen tiedonhakuun

- kykyä soveltaa keräämäänsä tietoa

- ilmaista itseään niin suullisesti kuin kirjallisestikin

Vaikeuksia on lukemisessa ja kirjoittamisessa muissakin oppiaineissa kuten vieraiden kielten ja matematiikan oppimisessa. Lukivaikeuksinen aikuinen tarvitsee tukea ja kuntoutusta, jotta hän pystyy selviytymään työelämässä ja oppimispolkunsa eri vaiheissa. Tukimuotoja on kehitetty ja niitä on saatavilla monista eri lähteistä.


Lähteitä ja lisätietoja: Aapislukko- avaimia aikuisen lukiohjaukseen. 1993. Hacklin, E.- Kinnunen, P.- Mansikka-aho, P- Saarivirta T.- Vuorijärvi, A. Opetushallitus Helsinki

Aikuisten lukemisen – ja kirjoittamisongelmat ammatillisessa aikuiskoulutuksessa, työvoimakoulutuksessa ja kansanopistossa. Kakkuri, I. 1993. Jyväskylän yliopisto. Tutkimusraportteja.

Ohjeet lukihäiriön ottamisessa huomioon ammattitutkintolain mukaisissa tutkinnoissa. Opetushallituksen työryhmän raportti 25.4.1996. Opetushallitus. Helsinki.

Ei tyhmä vaan erilainen oppija. 1998. Stranden, K. (toim). Stakes. Helsinki

Asiakkaana erilainen oppija. 1998. Työministeriö. Edita.

Lukemis- ja kirjoittamisvaikeudet.1999. Ahvenainen, O. & Holopainen, E. Kirjapaino Oma Oy. Jyväskylä.

”On kuin kivi olisi vierähtänyt sydämeltä” Kokemuksia aikuisten erilaisten oppijoiden ryhmäkuntoutuksesta. Haapasalo, S. - Salomäki, J. 2000. Kuntoutussäätiön tutkimuksia 64/ 2000 Yliopistopaino. Helsinki.

Oppimisen lukoista oppimisen avaimiin. Opas aikuisten lukikuntoutukseen 2002. Halonen, Mirja. Turun kristillisen opiston säätiö. Kirjapaino Grafia Oy. Turku.


Lukiohjelmia

Aleksis

Lexia


Linkkejä

http://www.lukihero.fi/

http://www.tk-opisto.fi/

http://www.mbdliitto.net/

http://www.puheopisto.fi/

http://www.kuntoutussäätiö.fi/

http://www.kiipula.fi/

http://www.amiedu.net/

http://www.nmi.jyu.fi/


Lukituki

Oletko havainnut opiskelijallasi keskittymisvaikeuksia, poissaoloja, tehtäväpalautusten toistuvaa viivästymistä, ryhmätilanteiden välttelyä, vaikeuksia tuottaa pientäkään kirjoitelmaa, vaikeuksia ymmärtää lukemaansa tai motivaatio-ongelmia: esimerkiksi opiskelu ei tunnu kiinnostavan?


Jos vastasit kyllä, opiskelijalla saattaa olla lukemisen ja kirjoittamisen vaikeus, joka ilmenee usein juuri edellä kuvattuina ongelmina. Tutkimusten mukaan noin 7-20 prosentilla aikuisopiskelijoista on ongelmia tällä alueella.


Mikä avuksi?

Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeus on selvitettävissä varsin helposti. Käytössä on ollut jo jonkin aikaa Niilo Mäki Instituutin kehittämä Lukemisen ja kirjoittamisen testistö. Testi ei vaadi suuria järjestelyjä eikä vie paljon aikaa.


Mitä hyötyä testistä?

Testi paljastaa lukemisen ja kirjoittamisen ongelman, jos sellainen opiskelijalla on. Testin tulos voi olla myös epäjohdonmukainen, jolloin testipalautteeseen liittyvä haastattelu saattaa paljastaa muun ongelman esimerkiksi epävakaan elämäntilanteen, joka voi ilmetä niin, että opiskelija ei ymmärrä lukemaansa vaikka testin muut osat menevät hyvin tai opiskelijalla on jokin muu esimerkiksi kuulemiseen tai näkemiseen liittyvä ongelma.


Mitä testin jälkeen?

Opiskelijalle voidaan anoa joissain tapauksissa lisäresurssia, jota ammatillinen opettaja voi hyödyntää koulutuksen sisällön suunnittelussa, opiskelijan erityisohjauksessa ym. Opiskelija voi halutessaan saada myös lisätukea vaikeuteensa esimerkiksi harjoitusmateriaalia, Minilexia-ohjelman vaikka kotikoneelleen tai opettajajohtoista ohjausta Lexia-ohjelmalla. Optiman Discendum -alustaa voidaan tarvittaessa myös hyödyntää.

Testi voi paljastaa muun ongelman opiskelijan elämässä ja silloin opiskelija voidaan ohjata muiden palveluiden piiriin.

Henkilökohtaiset työkalut
Rahoittajat
OPH