AmmattiWiki erilaiselle oppijalle

Ammattiwiki

Versio hetkellä 31. elokuuta 2011 kello 12.05 – tehnyt Timali MikkoMV (keskustelu | muokkaukset)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Sisällysluettelo

Maahanmuuttaja ja opiskelu

Tervetuloa

Welcome

Välkommen

Tere tulemast

Bienvenue

Добро пожаловать

Lisää oma kielesi yläpuolella olevaan listaan. Kirjoita tässä alapuolella olevasta asiasta omalla kielelläsi niin paljon kuin osaat tai täydennä ja korjaa mitä muut ovat aloittaneet.

Jokainen on erilainen oppija - maahanmuutto - kotoutuminen - kulttuurien erilaisuus

Maahanmuuttajat eli Mamut ovat ihmisiä, jotka ovat muuttaneet Suomeen mistä tahansa toisesta maasta koko maailmassa. Maahanmuuttaja on paluumuuttaja, pakolainen, ulkomaalainen, väliaikaisesti tänne työn takia muuttanut, suomalaisen kanssa avioitunut tai muusta syystä Suomeen tullut. Maahanmuuttajan Kotoutuminen uuteen maahan on pitkä prosessi, joka sisältää esimerkiksi kieleen, kulttuuriin ja yhteiskuntaan tutustumista.

Täällä löydät tietoa, mutta myös linkkejä muille sivustoille, esimerkiksi koulujen ja oppilaitosten sivuille tai Oppimateriaaleihin. Infopankista löydät tietoa tärkeistä käytännön asioista ja Monikulttuurisesta ohjauksesta. Selkokieltä netissä löydät linkkejä joihinkin selkokielisiin materiaaleihin.


Osallistu näiden AmmattiWiki-sivujen rakentamiseen ja käännä tärkeitä asioita omalle kielellesi, luo uusi sivu tai jatka muiden aloittamaa työtä.

Opiskelu alkaa kieliopinnoista ja jatkuu valitun alan opinnoilla

Suomessa on paljon erilaisia kouluja, oppilaitoksia ja kursseja. Työvoimapoliittiset kielikoulutukset auttavat maahanmuuttajaa oppimaan suomea, selviytymään arjessa suomen kielellä, kotoutumaan ja opiskelemaan suomeksi, minkä tarkoitus on johtaa työllistymiseen tai jatko-opiskeluun. Ohjaavat koulutukset, joita järjestävät mm. aikuiskoulutuskeskukset, ovat hyvä polku tai tie saada valmiuksia, tietoa ja taitoja opiskella jotakin ammattialaa tai työllistyä. Valmentavat kurssit ja Ammattikurssit lisäävät myös mahdollisuuksia tutustua työelämään ja oppia perustaitoja ammateista ja yhteiskunnasta. Valmentavilla kursseilla opiskellaan usein yleissivistäviä aineita ja muodostetaan henkilökohtaisia väyliä opiskelu- ja työelämään.

Kun oma vanha ammatti ei ole mahdollinen Suomessa, on löydettävä uusi ammatti. Ehkä täytyy osoittaa osaamisensa tutkinnolla tai opiskella lisää. Omat tutkintonsa voi joskus hyväksyttää Suomessa. Virallisen hyväksynnän tekee Opetushallitus.

Koulutus Suomessa

Suomessa on laadukas koulutus. Suomessa käydään ensin yhdeksän vuotta kestävä peruskoulu, jossa opitaan perustaitoja ja omaksutaan paljon tietoa. Peruskoulun jälkeen mennään tavallisesti lukioon tai ammattikouluun. Lukiossa luetaan ja opiskellaan, kun ammattikoulussa tehdään enemmän asioita. Tämän jälkeen on vielä mahdollista opiskella ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa.

Periaatteessa koulut voidaan jakaa kahteen osaan. On yleissivistäviä ja kehittäviä kouluja, joista ei saa ammattia, mutta joissa saa perustietoa, jotta voi opiskella lisää (peruskoulu, lukio, valmentava koulutus). Sitten on ammattiin johtavat koulut ammattikoulut, ammattikorkeakoulut ja yliopistot, joista saa virallisen ammatin tai ammattinimikkeen.

Ammattikouluissa voi opiskella käytännön ammatin. Samoja tutkintoja voi suorittaa ammatillisissa oppilaitoksissa ja aikuiskoulutuskeskuksissa. Esimerkkinä kokki, lähihoitaja, datanomi ja merkonomi. Hieman vaativampia kouluja ovat ammattikorkeakoulut, joissa voi suorittaa tutkintoja, jotka antavat myös valmiuden tehdä jotain käytännön työtä. Opiskelu kestää kolmesta vuodesta viiteen vuoteen. Esimerkkinä insinööri, tradenomi ja sairaanhoitaja. Tiedekorkeakoulut ja yliopistot, joiden jälkeen voi saada ammatin ovat kaikkein korkeimpia tieteellisiä koulutuskeskuksia, joista voi saada esimerkiksi lääkärin, opettajan tai lakimiehen ammatin. Opiskelu on yleensä hyvin teoreettista ja kestää viidestä vuodesta kymmeneen vuoteen. Monet jäävät tutkijoiksi. Koulutusjärjestelmä on ehkä helpompi omaksua näkemällä siitä kuvan.

Ammateissa tarvitaan erityisiä taitoja ja Erikoissanastoa. Niihin kannattaa tutustua etukäteen riittävän laajasti, jotta osaa puhua omasta ammatistaan. Muukin kielitaidon Harjoittaminen ja kehittäminen on tärkeää. Selkokielinen opas tarjoaa tietoa työelämästä.

Perus- ja ammattitutkinnot

On hyvin tärkeää opiskella tutkinto, jotta voi työllistyä. Perustutkinnon voi suorittaa kuka tahansa, joka opiskelee, harrastaa ja tekee töitä tietyllä ammattialalla. Tutkinto lisää mahdollisuuksia työllistyä ja niiden kautta oppii ammattialan perustaidot. Eri perustutkintoja ovat esim. Datanomi, joka työskentelee tietotekniikan parissa, Merkonomi, joka hallitsee toimistoalan ja liiketalouden perustaitoja sekä catering alan tutkinto eli Ruokatuotannon perustutkinto. Perustutkinnot kestävät yleensä puolestatoista vuodesta kolmeen vuoteen. Ammattitutkinto on perustutkintoa syvällisempi tutkinto, jonka suorittaminen on mahdollista pääsääntöisesti joko perustutkinnon jälkeen tai työkokemuksen kartuttua joitakin vuosia. Eri ammatteihin voit tutustua vaikka ammattinetissä.

Perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoja on satoja erilaisia. Perustutkinnon ja ammattitutkinnon suorittajan on mahdollista hakea alansa korkean asteen koulutukseen, kun suorittaa tutkinnon. Korkean asteen tutkintoja voi suorittaa ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa tällä hetkellä.

Tutkinnon suorittaminen

Aikuinen ihminen ei pakosti tarvitse jatkuvaa lähiopetusta, vaan hän oppii myös harrastuksien, kirjojen, internetin ja etenkin työn tai työharjoittelun avulla. Työpaikalla on työharjoittelun tukena työpaikkaohjaaja. Siksi aikuinen voi suorittaa ammatillisen tutkinnon eri tavoin, kuten osoittamalla osaamisensa näyttämällä sen. On myös mahdollista suorittaa tutkinto oppisopimuksen avulla. Silloin tehdään palkallista työtä työpaikalla ja opitaan uusia asioita työkavereiden ja työn avulla. Lisäksi opiskellaan säännöllisesti teoriaopintoja. Ammatillisia tutkintoja ovat siis perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot. Niitä kaikkia voi suorittaa ammatillisissa aikuiskoulutuksissa. On myös perinteinen tapa opiskella ammatillinen tutkinto, jossa pääsääntöisesti istutaan koulun penkillä ja opiskellaan kouluttajien johdolla noin kahdesta kolmeen vuoteen ammatillisessa oppilaitoksessa tai ammatillisessa aikuiskoulutuksessa. Jos aikuiskoulutus kiinnostaa, voi tutkinnon suorittaa myös näyttötutkintona.

Tutkinnot siis koostuvat aikuiskoulutuksessa osista. Tutkinnoissa on pakollisia osioita ja vapaavalintaisia osioita. Esimerkiksi tietojenkäsittelyn ammattitutkinnossa on järjestelmien tukea ja yrityksen toimintaa koskevat pakolliset osiot ja yrittäjyyttä koskevat vapaaehtoiset näytöt. Tietojenkäsittelyn ammattitutkinnon vaatimukset ovat monimuotoisia. Tutkintojen laajuudesta kertoo, että tietojenkäsittelyn ammattitutkinnossa suorittajan työtehtäviin voi kuulua erilaiset huolto-, myynti-, asennus- ja konsultointityöt tai perinteiset mikrotuen tehtävät. Tutkinnon suorittaja opiskelee lähiopetuksen, verkko-opiskelun, (mikä tarkoittaa ohjattua itsenäistä opiskelua silloin kun se sinulle sopii tietotekniikan ja internetin avulla) ja työssäoppimisen avulla näitä osa-alueita.

Tutkinto suoritetaan työelämässä tutkintotilaisuuksissa. Näyttötutkinto soveltuu henkilölle, joka on omassa kotimaassaan tai aiemmin opiskellut tai tehnyt töitä alalla. Se tarkoittaa, että osaaminen näytetään työpaikalla. Siksi niitä kutsutaan näyttötutkinnoiksi. Koulutus on usein monimuotoista koulutusta, jolloin oppiminen tapahtuu lähiopetuksena (n. 2-3 kertaa viikossa), internetin avulla (verkko-opetus) ja itsenäisen työskentelyn kautta. Koulutuksen kesto riippuu sinun aikaisemmasta osaamisestasi. Tutkinnon voi suorittaa myös oppisopimuksen avulla. Opiskelijan on mahdollista saada työttömyyskorvausta vuodesta 2010, vaikka hän opiskelisi täysipäiväisesti, jos hän on yli 25-vuotias ja muut kriteerit täyttyvät. Kokopäiväisestä opiskelusta on mahdollista saada opintotukea.

Kun kaikki pakolliset osiot on suoritettu hyväksytysti, saa tutkintotodistuksen ja on muodollisesti pätevä tekemään työtehtäviään. Ennen kuin saa todistuksen, ulkopuoliset asiantuntijat arvioivat, onko taito- ja tietotaso tarpeeksi hyvä tutkinnon suorittamiseen hyväksytysti.

Oppimisvaikeudet

Aikuisten oppimisvaikeudet

Tiedetään, että lapsilla ja nuorilla on paljon erilaisia oppimisvaikeuksia. Jo päiväkodeissa puhutaan erityistä hoitoa ja kasvatusta vaativista lapsista, perusopetuksessa useat lapset tarvitsevat oppimisensa tueksi erityisopetusta ja ilmiö on tuttu myös toisen asteen koulutuksessa.

Mutta mitä tapahtuu, kun lapsi kasvaa ja nuori kehittyy - miten käy oppimisvaikeuksien? Niistä tulee aikuisen oppimisvaikeuksia.

On esitetty, että lähes viidesosalla suomalaisista on oppimisvaikeuksia, jotka vaikuttavat oppimisen ja opiskelun arkeen. Tähän joukkoon kuuluu myös suuri joukko aikuisia. Sen lisäksi, että aikuisella on erityinen, yksilöllinen oppimisvaikeutensa, vaikuttaa hänen oppimismahdollisuuksiinsa myös se, minkälaisia hänen aiemmat oppimiskokemuksensa ovat olleet sekä se, minkälaiset puitteet aikuiskoulutuksessa hänen oppimiselleen on luotu.

Kaikki nämä vaikeuttavat oppimisprosessia ja vaikeudet saattavat näkyä esim. oppimisen hitautena, lyhytkestoisena keskittymisenä, opettajan kanssa erilaisina tilannetulkintoina ja käyttäytymisen ongelmina. Toisaalta oppimisen vaikeudet saattavat näkyä myös sinnikkyytenä, opiskelijan luovina ratkaisuina ja päämäärätietoisuutena.

Aikuiset, joilla on oppimisvaikeuksia, sanovat itse, että tärkeintä on oppijan itsetunnon tukeminen opiskelun arjessa. Aikuisen elämässä on myös muita tilanteita, jotka saattavat estää oppimista. Tällaisia ovat esim. Mielenterveyden ongelmat, päihteiden käyttö ja aikuisen sosiaalinen tilanne.

Tärkeää on kuitenkin muistaa, että jokaisen oppimisvaikeuksisen oppimisprosessi on yksilöllinen ja siksi myös ratkaisut ja opiskelijan oppimista tukeva toiminta perustuvat henkilökohtaisuuteen ja yksilöllisyyteen.

Aikuisten oppimisvaikeudet voivat näkyä mm. alla mainittuina vaikeuksina.

Oppimisvaikeudet ovat usein synnynnäisiä. Lukivaikeuden periytyvyyden arvioidaan olevan jopa 40 %, vaikka vain toisella vanhemmalla olisi lukivaikeutta. Tutkimuksissa on esitetty, että pojat perivät vaikeuden kaksi kertaa useammin kuin tytöt. Etenkin aikuisten oppimisvaikeudet ovat saaneet hyvin moninaisia muotoja, sillä vaikeuksia ei ole välttämättä kansa- tai peruskoulussa havaittu. Niihin ei ole myöskään tarjottu tukea tai lukiohjausta. Oppimisvaikeudet voivat olla taustatekijänä mm. runsaassa päihteiden käytössä, elämänhallinnan vaikeuksissa, itsetunnon heikkoudessa ja jopa mielenterveydellisissä ongelmissa.

Eri osaamisalueilla esiintyvät oppimisvaikeudet ovat vahvasti yhteydessä toisiinsa. Lukivaikeuteen ja matematiikan vaikeuksiin yhdistyy usein tarkkaavuuden vaikeutta. Oman äidinkielen lukeminen ja kirjoittaminen voivat olla haasteellisia ja opiskeltaessa vieraita kieliä, saa lukivaikeuksinen opiskelija ponnistella kohtuuttomasti, mikäli häntä ei tueta oppimisen polulla. Erityisen tuen tarpeet on tämän vuoksi tärkeä kartoittaa ennen varsinaisen opiskelun alkua. Oppiminen ei aina ole helppoa, vaikkei oppimisvaikeuksia olisikaan. Opiskelutekniikkaa tulisikin opettaa jokaiselle opiskelijalle.


Lukivaikeuden tavallisimmat ilmenemismuodot ovat:

- kirjaimia puuttuu tai ne vaihtavat paikkaa

- sana loppuu kesken tai lyhyt sana jää kokonaan pois

- b-d, d-p, t-d, k-g, i-e, nk-ng jne. voivat sekaantua

- tekstissä rivien seuraaminen ja uuden rivin löytäminen vaikeaa

- kirjaimet tuntuvat hyppivän paperilla tai ne ovat epäselviä tai vaikuttavat toisiinsa liimaantuneilta

- käsiala on vaikeasti luettavaa

- puhe saattaa olla epäselvää

- vaikeuksia pitkien sanojen ymmärtämisessä ja ääntämisessä

- jotkut sanat ääntyvät toistuvasti väärin

- ääneen lukeminen vastenmielistä

- lukeminen hidasta

- itse luetun tekstin ymmärtäminen vaikeaa vaikka sama teksti toisen lukemana täysin ymmärrettävää

- lukeminen väsyttää nopeasti, päätä ja silmiä särkee lukiessa

- television tekstejä on vaikea seurata

- lauseiden muistaminen ja toistaminen vaikeaa

- riimien hahmottaminen vaikeaa

- suunnissa ja jaksotuksissa vaikeuksia

- symbolien ymmärtämisessä ja oikeassa hahmottamisessa vaikeuksia

- oikea ja vasen sekaantuvat helposti

- nimien muistaminen vaikeaa

- keskittyminen vaikeaa

- hitaus/hätäisyys kaikessa toiminnassa

- numerot vaihtavat paikkaa

- aika- ja päivämäärät sekaantuvat helposti

- vaikeuksia kuukausien luettelemisessa

- vaikeuksia yhteen ja vähennyslaskussa ja vaikeuksia kertotaulussa

Lukituki

Oletko havainnut opiskelijallasi keskittymisvaikeuksia, poissaoloja, tehtäväpalautusten toistuvaa viivästymistä, ryhmätilanteiden välttelyä, vaikeuksia tuottaa pientäkään kirjoitelmaa, vaikeuksia ymmärtää lukemaansa tai motivaatio-ongelmia: esimerkiksi opiskelu ei tunnu kiinnostavan?


Jos vastasit kyllä, opiskelijalla saattaa olla lukemisen ja kirjoittamisen vaikeus, joka ilmenee usein juuri edellä kuvattuina ongelmina. Tutkimusten mukaan noin 7-20 prosentilla aikuisopiskelijoista on ongelmia tällä alueella.


Mikä avuksi?

Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeus on selvitettävissä varsin helposti. Käytössä on ollut jo jonkin aikaa Niilo Mäki Instituutin kehittämä Lukemisen ja kirjoittamisen testistö. Testi ei vaadi suuria järjestelyjä eikä vie paljon aikaa.


Mitä hyötyä testistä?

Testi paljastaa lukemisen ja kirjoittamisen ongelman, jos sellainen opiskelijalla on. Testin tulos voi olla myös epäjohdonmukainen, jolloin testipalautteeseen liittyvä haastattelu saattaa paljastaa muun ongelman esimerkiksi epävakaan elämäntilanteen, joka voi ilmetä niin, että opiskelija ei ymmärrä lukemaansa vaikka testin muut osat menevät hyvin tai opiskelijalla on jokin muu esimerkiksi kuulemiseen tai näkemiseen liittyvä ongelma.


Mitä testin jälkeen?

Opiskelijalle voidaan anoa joissain tapauksissa lisäresurssia, jota ammatillinen opettaja voi hyödyntää koulutuksen sisällön suunnittelussa, opiskelijan erityisohjauksessa ym. Opiskelija voi halutessaan saada myös lisätukea vaikeuteensa esimerkiksi harjoitusmateriaalia, Minilexia-ohjelman vaikka kotikoneelleen tai opettajajohtoista ohjausta Lexia-ohjelmalla. Optiman Discendum -alustaa voidaan tarvittaessa myös hyödyntää.

Testi voi paljastaa muun ongelman opiskelijan elämässä ja silloin opiskelija voidaan ohjata muiden palveluiden piiriin.

Linkkejä

http://www.lukihero.fi/

http://www.tk-opisto.fi/

http://www.mbdliitto.net/

http://www.puheopisto.fi/

http://www.kuntoutussäätiö.fi/

http://www.kiipula.fi/

http://www.amiedu.net/

http://www.nmi.jyu.fi/

Aiheesta muualla

Työelämätietous

Vinkki: katso ja klikkaa myös seuraavaa linkkiä:

Ammattiwiki-sivuilla on paljon lisää selkokielistä tietoa työelämästä.

Työelämätietouteen kuuluvat mm. työnhaku, työelämän pelisäännöt, työilmapiiri, työnohjaus ja työsuojelu.

Ensin opitaan työn hakeminen

Työnhaku on taito, jonka oppii vain käytännössä. On toki tärkeää opiskella hyviä suomalaisia tapoja ja käytäntöjä, mutta vähintään yhtä tärkeää on uskaltaa rohkeasti hakea töitä ottamalla kontaktia työnantajaan ja seuraamalla työnhakuilmoituksia. Ennen työnhakemista kannattaa varmistaa, että kielitaito, osaaminen ja vaadittu koulutustaso on kohdallaan. Myös suomalaisen kulttuurin tavat on hyvä huomioida. Pitkäaikainen työ ja eri työtehtävät johtavat uraan.

Työmarkkinat kertovat työllisyydestä, työpaikoista ja työttömyydestä. Työmarkkinat ovat nykyään kansainvälisiä, minkä seurauksena myös moni maahanmuuttaja ottaa yhteyttä mahdollisiin työnantajiin. Lähivuosina Suomessa tarvitaan paljon työntekijöitä, sillä moni suomalainen on siirtymässä eläkkeelle ja puhutaan suurten ikäluokkien eläköitymisestä, mutta myös työvoiman tarve saattaa supistua. On syytä varautua, että työ on luonteeltaan lyhytaikaista, sillä määräaikainen työ ja vuokratyö ovat kasvaneet Suomessa viime vuosina.

Työnhakutaitoja ovat mm. työnhaun asiakirjojen, kuten työhakemuksen ja cv:n laatiminen. Cv tai ansioluettelo kertoo, mitä olet tehnyt ja opiskellut elämäsi aikana. Se myös kertoo sinusta itsestäsi. Cv-malleja on olemassa erilaisia. Työhakemus on asiakirja, jolla haetaan työtä tietyltä työnantajalta. Se on myös näyte siitä, että olet kiinnostunut ja osaat antaa hyvän kuvan itsestäsi. Asiakirjojen ulkoasuun ja muotoiluun kannattaa kiinnittää huomiota. Työnhakuasiakirjat eli cv, ansioluettelo ja työhakemus kannattaa jättää myös yritykselle sähköisesti joko tietokantaan tai sähköpostiin.

Avoimia työpaikkoja voi etsiä internetistä, sanomalehdistä, työvoimatoimistosta ja paikallislehdistä. Myös ystäviltä ja tutuilta kannattaa kysyä, tietävätkö he tarpeesta työvoimaan. Rekrytointimessuja, joissa yritykset esittelevät itseään ja erilaisia tiedotustilaisuuksia, kuten Turussa Jobcafen palveluja, kannattaa hyödyntää.

Työharjoittelu on yksi tapa valmistautua varsinaiseen työelämään. Siitä saat hyvää kokemusta ja luot samalla verkostoja. Työharjoittelusta voit saada suosittelijan, hyvän maininnan CV:hen ja taitosi lisääntyvät. Ilmoittautuminen työnvuokrausyrityksen käyttöön voi johtaa haastatteluun ja työllistymiseen.

Mahdollisuutta oppisopimukseen kannattaa tiedustella yrityksistä. Se takaa pitkäaikaisen määräaikaisen työsopimuksen ja samalla oppii uuden ammatin. Ohjaavissa koulutuksissa voi myös löytää tiensä työelämään sekä oppia työnhaun periaatteita. Niitä voit tiedustella työvoimatoimistosta ja tehdä hakuilmoituksia internetissä.

On hyvä ottaa selvää millainen yritys on kyseessä. Kun tiedät enemmän mahdollisesta työpaikastasi, mahdollisuutesi onnistua haastattelussa kasvavat. Työhaastatteluun kannattaa valmistautua huolella ja tietää jo etukäteen millaisia kysymyksiä siellä saatetaan kysyä. Työhaastattelua voi harjoitella. Ystäväsi voi esittää sinulle mahdollisia haastattelukysymyksiä ja sinä voit harjoitella vastauksia. Itse työhaastattelussa kannattaa olla mahdollisimman paljon "oma itsesi", mutta tietää hyvä tapa vastata kysymyksiin. Haastattelutilanteessa tulee olla asianmukaisesti varustautunut, esimerkiksi työnhakuasiakirjat (cv, ansioluettelo) on hyvä olla mukana. Työhaastattelutilanne voi myös jännittää ja se on luonnollista. Siksi haastatteluun voi valmistautua myös rentoutumalla.

Keskeisiä kysymyksiä työnhaussa ovat: Miten otat kontaktia Työnantajaan? Kuinka usein teet hakemuksia? Kuinka hyviä hakemuksesi ovat? Soitatko tai menetkö käymään yrityksessä viedäksesi työhakemuksen? Millainen persoonallisuus olet? Miten hyödytät yritystä, josta haet töitä? Miten kerrot koulutuksestasi ja taustastasi? Onko sinulla jokin harrastus, jossa olet oppinut paljon asioita? Voisitko hyödyntää niistä tullutta osaamista?

Kohti työelämää

Miten työtä haetaan ja mistä se löytyy? Miten solmitaan Työsopimus ja millaisia sääntöjä on työelämässä? Millaisia tapoja ihmiset yleensä noudattavat ja mikä on kulttuurisesti tärkeää, mikä ei? Mitä ovat kulttuuriset taidot?

Yksi tapa päästä työelämään on työharjoittelu. Työharjoittelupaikan saa samalla tavalla kuin työpaikan, mutta se ei yleensä tuota kustannuksia työnantajalle. Siksi harjoittelupaikan voi saada helpommin kuin työpaikan. Työtä voi harjoitella myös oppisopimuksen avulla, jos käy hyvä onni saada oppisopimuspaikka.

Apua työhakemiseen saa TE-toimistossa, kouluissa ja internetissä. Oma-aloitteisuus ja aktiivisuus ovat alku. Internetistä löytää linkkejä, kuten työpaikkoja, Eniro, Oikotie ja työ- ja elinkeinotoimisto, joihin on kerätty avoimia työpaikkoja. Moni tekee Suomessa vuokratyötä. Vuokratyöyrityksiä löytyy internetistä. Tällainen yritys etsii sopivia työntekijöitä ja haastattelee sinua, jotta voit tehdä töitä toiselle yritykselle.

Työelämä

Koulutus tähtää osaamisen lisääntymisen lisäksi työllistymiseen. Ihmiset tekevät työtä ja ovat sillä tavalla myös osa yhteiskuntaa. Ihminen tuottaa hyötyä työllä. Työ myös palkitsee, koska siitä saa rahaa ja tapaa ihmisiä.

Työelämässä saa palautetta. Palaute kertoo mitä toiset ajattelevat ja kuinka hyväksi Työnantaja kokee tehdyn työn. Palaute ja arvostelu sekoitetaan usein toisiinsa. Ne ovat eri asioita. Palaute on kehittävää. Palautteen saamista ja antamista tulee harjoitella. Työ on sosiaalista vuorovaikutusta toisten ihmisten kanssa, mikä tarkoittaa, että ihmisten välinen viestintä on tärkeä osa työtä.

Työn eri muotoja ovat yrittäjyys, vapaaehtoistyö, osuuskuntatyö, palkkatuella työllistyminen ja työelämävalmennus.

Työstä tehdään aina työsopimus, jossa noudatetaan työehtosopimusta. Se turvaa sinulle vähintään minimipalkan ja hyvät työolot.

Kaksikulttuurinen ohjaaminen

Tähän tekstiin on koottu tietoa, ideoita ja linkkejä maahanmuuttajien ryhmä- ja yksilöohjaukseen. Materiaalin tuottaminen liittyy toimintatutkimukseen, joka toteutetaan opinto-ohjaajakoulutuksessa Hämeen ammattikorkeakoulun ja Timalin yhteistyönä.

Tietotekniikkaa erilaiselle oppijalle

Tälle sivulle kerätään erilaiselle oppijalle Selkokieltä netissä, harjoituksia ja nettisivuja, jotka auttavat häntä opiskelussa. Sosiaalinen media on tärkeä nykypäivän viestintäväline.

Henkilökohtaiset työkalut
Rahoittajat
OPH